*

Markku Huusko

12 koodia Lohjalle

  • Lohjan torilla lohjalaiset näkevät kesäaikaan Lohjanjärven ympärille mökkeihinsä asettuneita helsinkiläisiä ja muita ulkopaikkakuntalaisia. Lähde: Lohja.fi
    Lohjan torilla lohjalaiset näkevät kesäaikaan Lohjanjärven ympärille mökkeihinsä asettuneita helsinkiläisiä ja muita ulkopaikkakuntalaisia. Lähde: Lohja.fi

Lohja, tuo läntisen Uudenmaan oma pikku järvisimpukka, on muutaman helsinkiläisen tuttavani mielestä symboli kaikelle alkukantaiselle. Johtunee joistain väritetyistä tai värittämättömistä Lohja-jutuistani.

Lohja sijaitsee vajaat 60 kilometriä Helsingistä länteen ja on noin 120 kilometrin päässä Turusta. Sinne on vienyt moottoritie jo lähes puoli vuosisataa, se Suomen ensimmäinen, ennen Tarvontienä tunnettu.

Itse muutin Lohjalle 1960-luvun lopulla Oulusta, isosta kaupungista, jossa  kadut olivat asfalttia. Lohjalla se oli silloin harvinaisempaa. Asuin Lohjalla 1980-luvun alkuun asti, mutta käyn siellä yhä aika ajoin.

Tässä 12 koodia entiselle Lohjalle ja vähän nykyisellekin. Innoittajina ovat olleet sarjan Seinäjoki-koodeilla käynnistäneen Timo Ekmanin, Salosta kirjoittaneen LInda Pelkosen, Turun olemusta pohtineen Jooel Jaakkolan, Nummelalle koodeja antaneen Sirkku Selanderin ja Hyvinkäätä analysoineen Teemu Kammosen tekstit.

1. Hän- ja hiukka-sanojen käyttö. Lohjalla puhutaan omaa murretta, joka muistuttaa monen mielestä Turun murretta. Lohjalainen saattaa tai on ainakin saattanut sanoa keskustelukumppanilleen esimerkiksi "onks hän hiukka hassu?", mikä voi aiheuttaa ulkopaikkakuntalaisessa kuulijassa vilkuilua taaksepäin, että kenelle tuo puhuu. Lohjalaista hännittely ei hämmästytä, sillä hän tietää puhujan tarkoittavan suoraan häntä eikä ketään kolmatta persoonaa. Hiukka oli ainakin takavuosikymmeninä tietenkin adjektiivia vahvistava sana ja tarkoitti siis samaa kuin erittäin.

2. Lohjan kaupunki - kuuluvatko Virkkala ja Routio siihen? Lohjan kuntaliitoksilla kasvanut kaupunki on meille vanhan ajan lohjalaisille alue, joka rajoittuu Nummentaustan ja Ojamonkankaan väliin ja loppuu Roution suunnalla Hiidensalmen siltaan. Virkkala, Routio ja Asema olivat Lohjan maalaiskunnan taajamia. Sammatti oli yhtä kuin Lärvätsalo, emäntäkoulu ja kansakoulun luokkaretki Elias Lönnrotin Paikkarin torppaan. Nummi oli pieni paikkakunta vesitornilta lähtevän mutkittelevan tien päässä ja Pusula jotain, joka siihen joskus liitettiin ja Karjalohja jossain Lohjanjärven tuolla puolen.

3. Pääkadut: Suurlohjankatu (!!!) ja Laurinkatu. Jotkut suomalaiset haaveilivat aikoinaan suur-Suomesta, mutta lohjalaiset toteuttivat jo taannoin oman liitospyrkimyksensä ristimällä toisen pääkatunsa Suurlohjankaduksi. Sen kanssa 90 asteen kulmassa on Laurinkatu, jonka kilpailijaksi on noussut samansuuntainen Kauppakatu. Ennen Lohjalla ajettiin pimppistä vain Suurlohjankadulla ja Laurinkadulla kääntöpaikkojen ollessa vanhan linja-autoaseman (silloisen Onnipussin) ja STS-Pankin kohdalla. Nykypimppiksistä en tiedä.

4. Urheilu: olipa kerran Ari Salin. Lohjalaiset ovat olleet aina huonompaa keskikastia suurissa palloilulajeissa. Pesis ja koris ovat piipahtaneet ykkösdivarissa, mutta perustaso kaikessa on kolmosdivari. Vain hieman suurempaan kokoluokkaan kuuluvat Hyvinkää ja Salo ovat aivan eri maailmaa aina jossain liigassa touhuamassa. Älä muistuta tästä lohjalaisia. Jopa lohjalaisvinkkelistä ennen niin pieni Karjaan BK-46 pieksee nykyisin Lohjan Pallon (LoPa) mennen tullen futiksessa. Lohjalla on aina jokunen kova yksilöurheilija, joista yksi alkuperäisimmistä oli 1970-luvun aiturimestari Ari Salin Lohjan Louhesta.

5. Länskäri ja Länskäriliiga, pelaaks sää Liverpoolissa? Lohjan mediaylpeys on Länsi-Uusimaa, Länskäri. Perkonsalojen lehdestä tuli 1980-luvulla Kai Mäkelän Nobiscumin ja sittemmin Jantonin osa. Nyt se kuuluu Suomen Lehtiyhtymään eli siis Keskisuomalainen-konserniin. Lehti on LoPan kanssa luonut kaupunginosafutissarjan nimeltään Länskäriliiga. Puolen tuhatta lasta potkii joka vuosi Länskäriliigassa maaleja Liverpoolin, Interin ja kumppaneiden nimellä. Tämä on hieno ilmiö ja taitaa olla valtakunnallisestikin melko ainutlaatuinen.

6. Lohjanjärvi ja harju, siis nummi. Lohjalla on kaksi luonnon muokkaamaa suurta ylpeydenaihetta: Lohjanjärvi ja Lohjanharju. Kun  jälkimmäisen kääntöpuolelle mennään keskustasta, mennään Nummentaakse. Ja kun siellä asutaan, asutaan Nummentakana, ei Harjuntakana.  Lohjanjärvi on Uudenmaan suurin järvi, jonka ääreen rikkaat helsinkiläiset tulevat kesäisin oleilemaan. Aurlahti on järven uloke keskustaan ja siellä pidetään joka kesä vanhojen lohjalaisten omat kokoontumisajot, Rantajamit. "Kato Make, viäläks hän on Saajoksel hommis?"

7. Pottenperi - kari ja kapakka. Pottenperi on lohjalaisille järvi-ihmisille tuttu kari tai luoto, johon voi törmätä veneellä, jos on tullut nautituksi liikaa kesäjuomia. Joku sanoo siellä yöpyneensäkin. Pottenperi oli aikoinaan myös aivan mahdottoman hyvä pihviravintola, jonka kellarissa oli omalla sisäänkäynnillä 18-vuotiaiden diskoparatiisi Jaakonmöljä eli kansan suussa Möljä. Nykyisin Pottenperin paikalla on Latobaari, missä ei-lohjalaisten ei kannata julistaa erinomaisuuttaan.

8. Lohjan lava - Tanhuhovi, Hurriganesii ja Kavanii. Lohjan Lava, josta tuli joskus 1970-luvun lopulla Tanhuhovi, on paikka, jossa lohjalaiset ovat tavanneet törmätä vieraisiin kulttuureihin: hämeenlinnalaisiin, riihimäkeläisiin, hyvinkääläisiin, karkkilalaisiiin, tammisaaralaisiin ja muihin. Me nuoret teimme aikoinaan tuttavuutta diskon puolella ja vanhemmat lauantaisin humppapuolella. Nyt on joitain erikoisiltoja lukuun ottamatta enää humppa jäljellä. Perjantaisin lavalla esiintyivät ennen vanhaan Hurriganes, Sliipparit ja muut. Joskus kävi kansainvälisiä tähtiä kuten brittiläinen rockabilly-stara Crazy Cavan. Sillojn siellä oltiin 1970-luvun fiftarityyliin tukat tötteröllä, buutsit jalassa ja baseball-rotsit (käytetyt jenkeistä, Helsingin Eerikinkadun US Armystä) ja haluttiin kaikki nähdä Kavanii niin paljon, että yhteenottoja naapurikylien fiftareiden kesken ei voitu välttää.

9. Musiikki - Ronski & Exotic, sittemmin Gang ja Sakari Sallisen viulu. Lohjalla on tasokas musiikkiopisto ja kovan luokan klassisen musiikin skene, jonka näkyviä tekijöitä ovat Lohjan kaupunginorkesteri ja huippuviulusti Sakari Sallinen, jonka kadonnesta arvoviulusta nousi joskus takavuosikymmeninä paikallinen kohu. Ronski & Exotic, sittemmin Ronski Gang, on yhä kulmakunnan tunnetuin bändi ja ränttätänttämeiningissään se veti aikoinaan vertoja itse Hurriganesille. Lohjalaiset omivat bändin, vaikka jäsenet tulivatkin enempi kaupungin eteläpuolisilta ruotsinkielisiltä alueilta. Ronski on nähty edelleen kesäisin Rantajameilla.

10. Vappumarssi, osa lohjalaista sielunmaisemaa. Vaikka koko maasta muuten loppuisi vappumarssiperinne, Lohjalla se todennäköisesti jatkuisi. Lohjalla on teollisuuspaikkakuntana hyvin vahvat vasemmistoperinteet, eivätkä kaikki ole katsoneet siellä porvareiksi epäiltyjä aina hyvällä. Marssirivistöstä kuultua ovat muun muassa "Työttömille työtä, idänkaupan myötä" - tyyppiset iskulauseet. Lohjan tunnetuin poliitikko on pitkän linjan demarikansanedustaja Matti Saarinen, joka jättää kaikkien näiden vuosien jälkeen eduskunnan 2015. Vasemmistolaisuutta yrittää työntää sivummalle ajan hengen mukaisesti perussuomalaisuus. Kaupungista tulee kaksi valtakunnan tasolla tunnettua perussuomalaista: puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo ja nuorisojärjestön pj. Simon Elo.

11. Opus K - Tapio Suominen ymmärsi sen arvon. Jos henkilö menee Lohjalle harrastamaan kirjakulttuuria oluen hörppimisen merkeissä, hän menee Opus K:hon. Antikvaarista oluthuonetta pyörittää Kauppakadulla Hakavan Jussi. Tämä paikallismurteensa säilyttänyt lohjalaisikoni tietää kaupungissa kutakuinkin kaiken tietämisen arvoisen. Opus K nousi viimeistään kansakunnan tietoisuuteen, kun jossain vaiheessa Lohjalle tupsahtanut urheilutoimittaja Tapio Suominen käynnisti siellä stand up -koomikon uransa.

12. Kadonnutta Lohjaa: Centrum, Anttila ja Lohi. Lohja oli 1970-luvulla ja ehkä parikymmentä vuotta sen jälkeenkin paikkakunta, joka ei juuri noussut tv:n pääuutisiin. Poikkeuksena oli tavaratalo Centrumin palo 1970-luvulla. Minun mielikuvissani lohjalaiset käyvät yhä kolkuttelemassa Säästötalo Latvalan ovea, että vieläkö sieltä Centrumin savumyymälästä saisi halpaa tavaraa. Centrum on nykyisin siis Latvala ja Ojamonkankaan Hepsistä tuli Anttilan kautta Citymarket. Jos etsii ravintola Anttilaa, sitä ei ole ollut Lohjalla enää vuosikymmeniin, vaan siitä on tullut tuhannen muodonmuutoksen jälkeen Iskelmäbaari. Lohestakin on tullut Amarillo. Ketjut tuhoavat lohjalaista ravintolaidentiteettiä aivan kuten ne tekevät kaikkialla muuallakin Suomessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän anmarirytila kuva
Anmari Rytilä

Me asumme Tuusulan kunnassa, ja käymme kesämökillä Lohjan kaupungissa.
Minulla on ollut tapana sanoa, että mökki on Pusulassa, vaimikälohjasenykyäänonkaan...
Kiitokset kuitenkin Lohja-tietopaketista. Sopeudutahan.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Niin, ei kai noilla kuntarajoilla ole identiteetin kannalta lopulta niin merkitystä. Pusula on yhä Pusula ja Virkkala on Virkkala :)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Jännää, miten eri tavoin paikallinen ihminen - siis verrattuna vieraaseen - käsittää paikkakunnan olemuksen! Juttu vilisi henkilöitä, mutta kaksi tosijulkkista puuttui. Juuri ne, jotka minä olisin yhdistänyt Lohjaan ensimmäisinä: Eeva Joenpelto ja Johannes Virolainen.

Uusmaalaisilla kunnilla on erityispiirteenään ruotsinkieliset nimet. Lohja ja Pohja (viimemainittu tosin jo ex-) tarjoavat eräitä hauskimmista esimerkeistä. Äännetäänkö ne Luuju ja Puuju?

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kyllä Pojo eli Pohja on yhä olemassa, tosin osana Raaseporia. Tutustumisen arvoinen paikka läntisellä Uudellamaalla siinä missä Lojo eli Lohjakin.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Kaikki kaksitoista koodia eri paikkakunnille ovat nousseet automaattina ylös.

Anteeksi kun olen kyyninen, epäilevä, ja vähän tuskainenkin.
Jos kirjoittaisin mistä tahansa perslävestä kaksitoista koodia, vaikka Tampereesta, se valuisi pikkuhiljaa alas rajan toiselle puolelle, jota voi nimittää blogien hautausmaaksi.

Ei riitä, jos kuvaa asiaa ärhentelemällä tai kauniisti, sinne se valuu.

Lohjalla olen käynyt kymmeniä kertoja ja harjua pitkin mennyt moninkertaisen määrän.

Anteeksi nyt, mutta minusta sen ilmapiiri on tylsä. Parasta siellä on H:gistä päin tultuna vasemmalla, lähellä keskustaan kääntyvää ramppia, vanhanajan Teboil-huoltamo, ruokapaikka.

Sen pihan ja naapurinkin pihan täyttivät aina Lohjalle ominaisen atmosväärin yleisin ilmiö, eli sora-autot.

Sitä seutua on kaivinkoneilla kaivettu enemmän kuin mitään muuta Suomessa. Kohta se on kaivettu tyhjäksi, sitten ei ole enää Lohjaa.

Ps. Annoin ilkeän luonteeni oikein rellastella tänään, mutta kannan seuraukset, olen aina kantanut.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Näissä paikkakuntakoodauksissa ei kyllä väitetäkään että paikat olisivat jotain muuta kuin tylsiä ainakaan tähän mennessä. Mutta hiekkakuoppien ja soranajon kyllä pitäisi olla sekä Nummelan että Lohjan koodistossa. Tai sitten ne jäivät sinne kuusikymmentäluvulle.

Kimmo Selenius

Hyvät koodit, ihan tavallista arkea. Nenään tuli savunhaju, jostain vaatteesta minkä äiti oli ostanut Centrumista. Palon jälkeen :-)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Lohjan järvellä on kesäisin mainio kapakka. Sinnepä pääsee vain veneellä ja sieltä poistuessa pitää ainakin veneen kuljettajan olla joltisenkin selvä. Ihan kiva paikka aurinkoisena päivänä. Tuoppien välissä voi vaikka pulahtaa uimaan ja syötävääkin on ollut saatavissa.
Kalaakin tulee järvestä ihaltavan hyvin. Iso ja viljava se järvi on. Lohjan kirkko tulee eriskummallisista seinämaalauksista mieleen, mutta eihän ehkä sellainen sovi koodistoon.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kaljaasi siellä järvellä on tosiaan kellunut jo pitkään. Se on todellinen erikoisuus lohjalaisessa ravintolatarjonnassa. Kerran olen käynyt siellä tuttavan veneellä kesäjuoman juomassa ja kokemus oli hauska.

Käyttäjän malva kuva
Eeva Vasenius

Mieheni isä oli 60-luvulla Lohjalla pankinjohtaja ja perhe asui todella keskeisellä paikalla pankin kivitalossa. Alhaalla oli konttori ja yläkerrassa perheen asunto. Mieheni kävi pientä puista alakoulua talon läheisyydessä.

Heillä oli kesäasunto Liessaaressa, jossa myös viettivät paljon aikaa. Aika jännä sattuma oli se, että olin itse juuri noina aikoina tuttavaperheemme kesäpaikalla niin ikään jossain Lohjan järven saaressa, jonne pääsi hyvin ihan vain soutuveneellä. Heillä oli ihana hiekkapohjainen ranta ja harjoittelin tosi ahkerasti uintia. Olin ehkä n. 5-vuotias.

Ja niinhän siinä kävi, että opin uimaan Lohjan järvessä. Sen jälkeen minua ei pidellyt juuri mikään rannalla, vaan käytin kaikki aikani tuohon oppimaani taitoon. Olemme todenneet, että olimme tuohon maailman aikaan aika samoilla hoodeilla mieheni kanssa.

Äitini suku on myös lähtöisin Lohjan seudulta. He asuivat siellä useammassa paikassa ja olin paljon mm. serkkujeni luona. Vietin aika lapsena yhden uuden vuoden aaton Lohjan keskustassa serkkujeni kanssa. Jotain papatteja siellä paukutimme leffateatterin vieressä jossain.

Äitini äiti, Elli-mummu asui Lohjalla monessa eri paikassa ja vietin aikaani myös hänen luonaan. Viimeiset vuodet hän vietti vanhainkodissa Kirkniemessä, jossa vierailimme useasti. Hän sai elää pitkän elämän, 94-vuotiaaksi asti.

Lohja on siis ollut meille molemmille aika merkittäväkin paikka. Aina kun kävimme Elli-mummun luona, ajelimme myös Lohjan keskustassa niillä paikoilla, jossa mieheni silloin lapsena leikki. Harmi, että perhe luopui Liessaaren kesäpaikasta samana vuonna, kun muuttivat Helsinkiin Kruununhakaan uusien haasteiden pariin. Miehelleni oli aikamoinen muutos aloittaa suuressa Kaisaniemen kansakoulussa leppoisten Lohjan puukouluaikojen jälkeen. Hyvin kaikki alkoi sujua kuitenkin.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Liessaari eli Lietsu on hieno paikka ja sinne mennään vanhan puusillan yli. Aika paljon siellä pikkujätkinä aikaa vietettiin, kun fillareilla sinne Nummentakaa poljettiin. Kympistä tuli vanhoista puutorneista hypättyä, rohkeimmat hyppäsivät vielä kympin kaiteelta ja pää edellä. Nyt korkein hyppypaikka on femma eikä tuota vanhaa rakennelmaa enää ole, mutta saari on hieno ja on siellä tosiaan peremmällä mökkejäkin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Olen jo useamman vuoden miettinyt etsiväni jostakin Lohjan toimistosta löytyisikö sellainen paikka, jonka nimi oli Uusi Outamo. Minulla on kuva talosta, jonka isovanhempani omistivat Lohjalla ja paikkaa kutsuttiin tuolla nimellä. Tätiäni puri kyy Lohjalla. Hän oli aivan pieni ja matkaa lääkäriin oli paljon. Kyitä oli äitini mukaan todella paljon juuri Lohjalla.

Tämä tila oli ennen kuin 30-luvun lama tuli ja isovanhempani menettivät kaiken, koska isoisäni oli taannut naapurin lainan. Sen verran olen käynyt tutkailemassa paikkoja siellä, että on löytynyt paikka nimeltä Outamo. Siellä on jokin nuorisokoti. Ehkä Uusi Outamo on lähellä. Kirkniemikin on tuttu, sillä meillä oli omenalajike, jonka nimi oli kirkniemi, talvilajike. Serkullani sitä kasvaa yhä. Se kypsyy jouluksi punaiseksi kauniiksi ja mehukkaaksi. Kirkniemessä oli kartano samoin iso tila oli myös Varola. Sinne isovanhempani siirtyivät ennen kuin ostivat oman tilan. Äitini kävi Elias Lönrotin emäntäkoulun, joten Lohjalla on monenlaista merkitystä oman menneisyyteni kannalta.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Tässä tulee vielä yksi bonuskoodi ja se liittyy tähän päivään: lohjalainen kahvilakulttuuri, torikahveista kansainväliseen meininkiin.

Lohjalla on kaksi maailmanluokan kahvilaa: jo kolmatta vuosikymmentä pyörivä St.Honore ja uudempi yhtä upea tapaus Cafe Lauri. Molemmat ovat kaupungin ytimessä ja palvelevat niin paikkakuntalaisia kuin turisteja lämpimästi.

Ennen kahvit juotiin lähinnä Lohjan torin torikahvilassa, mikä ei ole edelleenkään huono vaihtoehto, jos ei ole latte- ja kakkutyyppi, vaan enemmänkin munkki- ja lihiskahvihenkilö.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Matkalla Sammattiin tulee aina välillä käytyä Lohjan torilla ja ostamassa ihanaa leipää ja leivonnaisia St.Honoresta - sen niminen kai on se ihana yhdistetty kahvila - konditoria, jossa on aina tungosta?

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kahvila-konditoria St. Honore Sepänkadulla on juuri tarkoittamasi paikka.

Käyttäjän VesaHytnen kuva
Vesa Hytönen

Täältä Karjalohjalta katsoen Lohja on vain pari tehtaanpiippua järven takana. Siitä huolimatta, että samaa kuntaa ollaan oltu vuoden alusta.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Karjalohjan Päiväkumpu on hieno paikka perhelomailulle. Onko liittyminen Lohjaan tuonut karjalohjalaisille jotain myönteistä/kielteistä tullessaan?

Käyttäjän malva kuva
Eeva Vasenius

Isäni muisti aina Lohjalle saavuttaessa sanoa, ettivät lohjalaiset osaa ajaa autoa, kaikki töpeksivät edessä tavalla tai toisella....:)

Tuossa taisi kyllä olla jopa jokin totuudensiemen. Lohja-Kotkan kamala haju toivotti myös aina tervetulleeksi Lohjalle.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Sellun keitto loppui tuolla Lohja-Kotkan (nykyisin Mondi Lohja/Lohjan Paperi) Pitkäniemen tehdasalueella vuonna 1979 ja siihen muistini mukaan loppuivat myös pahat hajut kaupungin keskustassa. Vuosiluku oli pakko tarkistaa Wikipediasta :)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lohjan_paperitehdas

Käyttäjän malva kuva
Eeva Vasenius

Joo, näin oli. Hyvä että loppui.

Tuli mieleeni lisää Lohja-juttuja. Elli-mummuni kasvatti yksin neljä lasta Lohjan ympäristössä, äitini ja hänen kolme veljeään. Juho miehensä sai kranaatin selkäänsä sodan viimeisenä päivänä. Elli-mummulla ei koskaan enää sen jälkeen ollut uutta miestä.

Elli-mummu asui jossain vaiheessa Virkkalan kupeessa Kukkumäessä. Pidin paikasta tosi paljon ja vietin siellä aikaani Mummun luona. Siellä oli kaksi mielestäni tosi kiehtovaa asiaa...

Toinen oli iso kallio, jonka päälle oli hienoa kiivetä. Mummu raukka pelkäsi kovin, että putoaisin sieltä alas. Toinen jännä ja kiehtova juttu mielestäni oli ihan lähellä kulkenut junarata. Minusta oli tosi kiehtovaa, kun siinä kulki joskus iltapimeällä juna ohi.

Kerran menimmekin Elli-mummun kanssa junalla siitä asemalta jonnekin Lohjan as. tienoille. Se oli tietty yhtä juhlaa minulle.

Käyttäjän malva kuva
Eeva Vasenius

Ai niin Markku, juteltiin tossa illalla Mikulin ja perheensä Lohjan vuosista. Hän muisti hyvin ne Lietsun puiset hyppytelineet ja muutenkin sen paikan koko ympäristön.

Kertoi että kun lähtivät broidinsa kanssa kaupunkiin (Lohja) he ajoivat kamalaa vauhtia pitkin sitä harjua, joka siellä saaressakin oli. Hyvin usein kävi niin, että fillarin kumi puhkesi, koska siellä oli niin kamalasti puunjuuria jne.

Pojat kävivät siellä hyppytelinerantsussa uimakoulua. Siellä heidän mökillänsä oli myös tosi hyvä hiekkaranta. Ja rantasauna heillä oli tosi rannalla, veden päällä peräti. Voi kunpa tuo mökki olisi vielä tallella.

Perhe kuulemma vietti kesällä paljon aikaa mökillä. Appiukko kävi sieltä käsin töissä ja anoppi oli kotirouva ja vietti aikaansa poikien kanssa. Pitääkin käydä ensi kesänä siellä katsomassa paikkoja. Sen sillan ja saaren olen kyllä nähnyt, mutta en ole koskaan käynyt siellä itse saaressa.

Käyttäjän sakarilonn kuva
Sakari Lönn

Nostellaanpa vanhaa kiinnostavaa aihetta esiin, kun tuli googlettamalla vastaan. Itseäni kiinnostaisi aiheena kovasti Lohjan murre. Onko siitä jossain tietoa laajemmin? Onko joitain muitakin tyypillisiä murresanoja tai -ilmauksia, kuin ne mitä tässä suppeasti esitettiin?

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset